Kylpytynnyrien historiasta

mai 22, 2013 in blog

Kylpytynnyrin historia ulottuu aikaan ennen ajanlaskun alkua – kalderoiden täyttäminen vedellä ja veden lämmittäminen laavakivillä oli tavallista rituaalisessa parantamistarkoituksessa useissa eri kulttuureissa. Japanilaista ofuroa pidetään ensimmäisenä varsinaisena modernin puisen kylpytynnyrin edeltäjänä.Japanilaisessa kulttuurissa kylpeminen oli myös, ja on edelleen, ensisijaisesti rituaalinen toimitus jossa ensisijainen tarkoitus ei ole kehon puhdistaminen vaan lämmittäminen ja rauhoittaminen; kehon energioiden tasapainottaminen ja rentoutuminen. 

Muinaisessa Roomassa kylpeminen ja kylpylät olivat kiinteä osa päivittäistä elämänrytmiä; Roomaan kylpeminen tuli erityisesti antiikin Kreikasta, jossa kylpeminen eri jumalille omistetuissa luonnonlähteissä merkitsi paluuta kyseisen jumaluuden edustaman elämänaspektin lähteelle ja siten puhdistumista, parantumista ja eheytymistä. Samoin kuin muinaisessa Japanissa myös Kreikassa ja Roomassa kylpemisen ympärille syntyi erityisiä tiloja ja varusteita. Roomassa kylpemiseen, erityisesti yleisissä kylpylöissä, liitettiin myös muita kuin perinteisesti parantamiseen liittyviä elementtejä, tuoksuöljyistä ja ruoan ja juoman tarjoilusta aina hierontaan ja prostituutioon. Aistinautintoja arvostavassa Roomassa kylpeminen oli samanaikaisesti pyhää ja arkipäiväistä, ja kylpytiloja sekä kylpytynnyreitä ja paljuja oli julkisten kylpylöiden ohella myös yksityiskodeissa.

Prostituution liittyminen kylpemiseen ja saunomiseen oli osasyynä saunojen ja kylpylöiden katoamiseen eurooppalaisesta kulttuurista keskiajalla ja uudelleen uuden ajan alussa, koska kirkko suhtautui kylpemiseen kielteisesti. Tämä johtui paitsi suoranaisen prostituution leviämisestä kylpylöiden kautta, myös kylpemiseen liittyvistä aistillisista mielleyhtymistä. Puritaaninen kristinusko piti puhdistautumista sisäisenä tapahtumana ja alastomuutta merkityksellisenä ainoastaan ihmisen ja Jumalan välisen suhteen kannalta. Näin se katkaisi antiikin luoman yhteyden sisäisen ja ulkoisen puhtauden välillä ja teki kehosta ja ruumiillisesta ulottuvuudesta alisteisen hengelliselle ulottuvuudelle.